Kun mietitään suomalaista identiteettiä, sielunmaisemaa ja sitä, mistä meidät on tehty, vastaus löytyy usein musiikista. Me olemme kansa, joka laulaa ilonsa, mutta ennen kaikkea surunsa ja kaipauksensa suoriksi sanoiksi. Tämän kollektiivisen tunteiden tulkin roolin otti aikanaan kantaakseen yksi mies: Veikko Olavi ”Vexi” Salmi (1942–2020).
Vexi Salmi oli enemmän kuin pelkkä sanoittaja; hän oli visionääri, levytuottaja, kirjailija ja ennen kaikkea suomalaisen arjen tarkka havainnoija. Tässä artikkelissa sukellamme syvälle tämän Hämeenlinnan kasvatin elämään, uran merkittävimpiin virstanpylvaisiin sekä siihen, miten hänen jättämänsä perintö muovaa suomalaista kulttuuria vielä tänäkin päivänä.
Hämeenlinnan kaduilta suomalaisen viihteen ytimeen
Veikko Salmi syntyi Hämeenlinnassa 21. syyskuuta 1942 työläisperheeseen. Hänen lapsuuttaan varjosti suuri tragedia, kun perheen isä menehtyi Vexin ollessa vasta yhdeksänvuotias. Kasvaminen yksinhuoltajaäidin kanssa sodanjälkeisessä Suomessa opetti nuorelle pojalle työnteon merkityksen ja herätti varhain kyvyn katsoa maailmaa realistisesti, kaunistelematta.
Hämeenlinnan kaduilla solmittiin kuitenkin pian ystävyyssuhde, joka tulisi muuttamaan Suomen viihde-elämän historian pysyvästi. Salmi tutustui vuotta nuorempaan naapuruston poikaan, Antti Hammarbergiin. Kaksikko oli erottamaton. Nuoruusvuosina he hakivat kokemuksia ulkomailta asti tehden raskaita hanttihommia muun muassa Saksan liittotasavallassa.
Kun 1960-luku koitti ja nuorisokulttuuri alkoi kuohua, ystävykset päättivät kanavoida energiansa musiikkiin. He jakoivat roolit selkeästi: Antti lauloi ja sävelsi, Vexi taas johti taustajoukkoja, hoiti managerointia ja kirjoitti tekstit. Syntyi kaksi legendaarista hahmoa: Irwin Goodman ja Emil Retee (myöhemmin Emil von Retee).
Irwin Goodman ja suomalaisen protestilaulun kultakausi
Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin yhteistyö on yksi suomalaisen kevyen musiikin historian pisimmistä ja tuotteliaisimmista kumppanuuksista. Se alkoi virallisesti lokakuussa 1965, kun ensimmäinen Salmen sanoittama kappale levytettiin.
Kaksikko loi jotain aivan uutta: suomalaisen protestilaulun. Heidän kappaleensa eivät olleet tyypillisiä sen ajan hempeitä iskelmiä, vaan niissä iskettiin suoraan yhteiskunnan kipupisteisiin. Salmi osasi pukea sanoiksi pienen ihmisen, työläisen ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneen “rentun” turhautumisen. Teksteissä pilkattiin verottajaa, herroja, byrokratiaa ja tiukkoja moraalisääntöjä – usein ronskin huumorin ja itseironian kautta.
Tämän poikkeuksellisen uran aikana syntyi kymmeniä koko kansan tuntemia klassikoita, kuten:
- Rentun ruusu – Kappale, josta tuli Irwinin ja Vexin kenties tunnetuin tavaramerkki.
- Poing poing poing – Joka villitsi suomalaiset ja osoitti kaksikon kyvyn tehdä tarttuvia hittiralleja.
- St. Pauli ja Reeperbahn – Tarina, joka haki inspiraationsa ystävysten omista Saksan-vuosista.
- Lievestuoreen Liisa – Ympäristö- ja yhteiskuntakriittinen kuvaus aikansa Suomesta.
- Ei tippa tapa – Alkoholin ja suomalaisen mielenmaiseman rehellinen, joskus traaginenkin kuvaus.
Yhteistyö päättyi äkillisesti ja traagisesti Irwin Goodmanin kuolemaan tammikuussa 1991. Irwinin poismeno oli Salmelle valtava henkilökohtainen isku. Hän totesi myöhemmin haastatteluissa, että ystävän kuoleman myötä hän hautasi myös oman nuoruutensa, ja se pysyi hänen elämänsä synkimpänä kokemuksena.
Toivo Kärjen oppitunnit ja nousu iskelmämestariksi
Vaikka Vexi Salmi muistetaan ikuisesti Irwinin luottosanoittajana, hänen ammatillinen kunnianhimonsa ulottui paljon laajemmalle. 1960-luvun lopulla Salmi teki rohkean liikkeen ja marssi Musiikki-Fazerin ja Finnlevyn mahtavan tuotantopäällikön, Toivo Kärjen, puheille ilmoittaen haluavansa töihin.
Kärki, joka tunnettiin ankarana ja vaativana miehenä, näki nuoressa Salmessa potentiaalin. Hän otti Vexin oppipojakseen ja antoi tälle käteen V. Artin teoksen Runoanalyysi ja runotekniikka. Kärjen koulussa Salmi opetteli runomitan, riimittelyn ja tavutuksen lait äärimmäisen tarkasti. Salmesta kehittyi huikean tehokas tekstintekijä, joka pystyi tuottamaan laadukasta tekstiä aiheesta kuin aiheesta, usein erittäin lyhyellä varoitusajalla. Juha Vainion ohella Salmesta tuli Toivo Kärjen luotetuin aisapari.
Kaiken kaikkiaan Vexi Salmen kynästä syntyi arvioiden mukaan noin 8 000 sanoitusta, joista uskomattomat yli 3 200 päätyi levytetyiksi kappaleiksi. Omien tekstien lisäksi hän oli taitava kääntäjä, joka osasi suomentaa kansainväliset hitit siten, että ne istuivat täydellisesti suomalaiseen suuhun ja sieluun. Tästä loistavana esimerkkina toimii Fredin esittämä Puhu hiljaa rakkaudesta (Kummisetä-elokuvan teema).
Suomalaisten suurimmat hitit ja niiden tarinat
Vexi Salmen kyky muuntautua tekstinkirjoittajana oli poikkeuksellinen. Hän pystyi kirjoittamaan samana päivänä räävittömän kapinarallin ja illalla herkän, kyyneleet silmiin nostavan balladin. Hänen tekstinsä ovat siivittäneet lukuisia suomalaisia artisteja uransa huipulle.
| Artisti | Kappale | Merkitys ja menestys |
| Kirka | Surun pyyhit silmistäni | Voitti Syksyn Sävelen vuonna 1988 ja nosti Kirkan uran uuteen kukoistukseen. Yksi Suomen historian myydyimmistä singleistä. |
| Katri Helena | Katson sineen taivaan | Suomen edustuskappale Euroviisuissa vuonna 1979. Ajaton teos, joka loistaa Katri Helenan uralla yhtenä valovoimaisimmista. |
| Jari Sillanpää | Satulinna | Modernin iskelmän kivijalka, joka teki Sillanpäästä koko kansan suosikin ja tangokuninkaan vailla vertaa. |
| Vesa-Matti Loiri | Sydämeeni joulun teen | Suomen rakastetuimpia joululauluja. Kassu Halosen säveltämä ja Salmen sanoittama teos kuvaa joulun kaipuuta ja rauhaa ilman kaupallista loistoa. |
| Kai Hyttinen | Kurki | Syvällinen, luontoa ja vapautta kuvaava herkkä teos, jolla oli Salmelle myös suuri henkilökohtainen merkitys. |
Kirjailija, yrittäjä ja taiteenkerääjä
Vexi Salmen elämä ei rajoittunut vain levytysstudioihin. Hän oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja ja ahkera yrittäjä. Vuonna 1977 hän perusti oman levy-yhtiön, Levytuottajat Oy:n, joka tarjosi alustan monille aikansa artisteille. Kirjailijana hän julkaisi useita romaaneja, muistelmateoksia ja runoja, joissa hän käsitteli niin nuoruuttaan Hämeenlinnassa kuin ystävyyttään Irwinin kanssa.
Salmella oli myös vähemmän tunnettu, herkkä ja sivistynyt puolensa. Hän oli intohimoinen kuvataiteen ystävä ja keräsi vuosikymmenten aikana merkittävän kokoelman suomalaista nykytaidetta, joka on myöhemmin lahjoitettu ja ollut esillä Hämeenlinnan taidemuseossa.
Hän kuvaili itseään usein “mystikoksi”. Vaikka Salmi ei ollut perinteisessä mielessä kirkkouskovainen, hänellä oli vahva usko johonkin suurempaan, henkiseen voimaan ja Jumalaan, mikä näkyy myös hänen kaikkein syvällisimmissä lauluteksteissään.
Työstään suomalaisen kulttuurin hyväksi Salmi palkittiin useilla tunnustuksilla, kuten Reino Helismaa -palkinnolla (1989) ja Juha Vainion sanoittajapalkinnolla (1993). Vuonna 2003 perustettiin hänen kunniakseen erillinen Vexi Salmi -palkinto urallaan ansioituneille lauluntekijöille.
Miten Vexi Salmen perintö elää meissä edelleen
Vexi Salmi nukkui pois 77-vuotiaana 8. syyskuuta 2020 Helsingissä vaikean ja nopeasti edenneen sairauden murtamana. Hänet on haudattu Ahveniston hautausmaalle Hämeenlinnaan – kaupunkiin, josta kaikki alkoi.
Hänen hautakiveensä on ikuistettu kaunis ja puhutteleva tekstirivi Kai Hyttisen tunnetuksi tekemästä Kurki-kappaleesta:
”Sinitaivaalla korkeuksissa sinun laulusi vapaana soi.”
Vexi Salmen elämänasenne ja työmoraali tiivistyivät hänen omaan lauseeseensa: “Eteenpäin periksi antamatta.” Vaikka mestari itse on poissa, hänen luomansa tekstinsä ovat muuttuneet kuolemattomiksi. Ne soivat edelleen radioaalloilla, niitä lauletaan karaokessa, itketään hautajaisissa ja juhlitaan häissä. Vexi Salmi kirjoitti suomalaisten elämän soundtrackin, ja siksi hänen äänensä ei vaikene koskaan.
